Journalistiliiton ja Euroopan komission Suomen-edustusto järjestävät maanantaina 23.1. klo 14-16.30 keskustelutilaisuuden oikeusvaltioperiaatteiden ja sananvapauden tilasta Euroopassa ja journalistien käytännön työskentelyolosuhteista kiristyneessä tilanteessa (varsinainen ohjelma-aika 14-16, jonka jälkeen vapaata seurustelua). Voit osallistua lähitapahtumaan edustuston tiloissa Helsingissä tai tulla mukaan livestriimin välityksellä.
Tilaisuuden avaa Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö Maria Blässar. Kuulemme puheenvuorot Anna-Kaisa Itkoselta (asiantuntija, mediavapaus ja oikeusvaltiokysymykset, EU-komission pääsihteeristö) ja Katalin Halmailta, joka on unkarilalaisen Nepszava Daily -lehden kirjeenvaihtaja Brysselissä, sekä International Press Associationin puheenjohtaja.
Itkonen avaa tilannetta, jossa lehdistönvapauden globaaleina keulakuvina näyttäytyneet EU-maat joutuvat pohtimaan journalistien turvallisuutta ja vapaan median tulkintaa EU:n perussopimuksen allekirjoittaneissa maissa.
Halmai kertoo, miten EU on yrittänyt puuttua lehdistönvapauden rapautumiseen jäsenmaissa.
Paneelikeskustelussa ovat mukana toimittaja, tietokirjailija ja journalistiikan työelämäprofessori Johanna Vehkoo, media- ja viestintäpolitiikkaan erikoistunut ylitarkastaja Eero Salojärvi liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä Anna-Kaisa Itkonen.
Tilaisuuden juontaa liiton kansainvälisten asioiden asiantuntija Salla Nazarenko. Blässarin, Itkosen ja Halmain puheenvuorot pidetään englanniksi.
Oikeusvaltioperiaate on yksi Euroopan unionin perusarvoista. Komissio julkaisee vuosittain oikeusvaltiokertomuksen ja maakohtaiset arviot, joissa esitellään kehitystä neljällä oikeusvaltioperiaatteen kannalta keskeisellä alueella: oikeuslaitos, korruption vastaiset toimet, tiedotusvälineiden monimuotoisuus ja medianvapaus sekä muut hallitusjärjestelmän osien keskinäiseen valvontaan liittyvät institutionaaliset kysymykset.
Kertomuksen aloista tiedotusvälineiden moniarvoisuus sekä medianvapaus on ala, jossa on havaittavissa selkeä huonompaan suuntaan kulkeva kehitys kautta EU:n. Toimittajiin kohdistuneet fyysiset uhkat ovat lisääntyneet, samoin joidenkin jäsenmaiden hallitusten yritykset vaikuttaa tiedotusvälineiden sisällöntuotantoon. Lisähaastetta tuovat lisääntynyt disinformaatio sekä EU:n ulkopuolelta tuleva informaatiovaikuttaminen.
Komissio on huolissaan tilanteesta ja onkin esimerkiksi antanut toimittajien turvallisuutta koskevan suosituksen ja direktiiviesityksen, jolla puututaan häirintätarkoituksessa nostettuihin kanteisiin (nk. SLAPP-kanteet). Syyskuussa komissio antoi eurooppalaisen medianvapaussäädöksen, joka sisältää uusia sääntöjä tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja riippumattomuuden suojelemiseksi EU:ssa.
Ehdotusten tarkoituksena on suojella demokratiaa ja tiedotusvälineiden riippumattomuutta. Esitykset kuitenkin samalla määrittelevät sananvapautta. Kuinka pitkälle kansainvälinen organisaatio voi määritellä sananvapautta ja millaisia ongelmia siitä syntyy? Voidaanko sananvapaudelle luoda sisämarkkinat? Onko EU:lla moraalista oikeutta tai perussopimusten antamaa oikeusperustaa säännellä journalismia ja määritellä laatusisällöt?
Tervetuloa kuulolle ja keskustelemaan!
Journalistiliiton tietosuojaselosteen voit lukea täällä
Lisätiedot liiton koulutuspäälliköltä nina.porra(at)journalistiliitto.fi